Edellinen ETUSIVULLE Seuraava

17.8.2002   Eger - Cluj Napoca

Eger on Unkarin viinipääkaupunki, näinhän se on. Unkarissa on kivaa, näinhän se on. Päämäärä ei kuitenkaan ole tärkeintä vaan liike, ja tätä perusteoreemaa lähdettiin seuraamaan aamulla varhain tavoitteena ylittää Romanian raja. Unkarin itäosat ovat kuuluisaa pustaa, alankoaluetta, jolle maatalousvaltaisuus on yhtä merkittävä tekijä kuin Ignalinan voimala Liettualle. Pustalla on kuuma, aivan jumalattoman kuuma. Peruskoulun ala-asteen maantiedon oppikirjoista päntätty tieto mannerilmaston eduista ja haitoista konkretisoitui ajomatkalla Pustan halki. Alue toimii myös välietappina kurkien ja muiden lintujen syys- ja kevätmuuttoaikaan, varta vasten tällaisia rauhoitettuja alueita näkyi kosteikkojen liepeillä. Jyväskylän ystävyyskaupunki Debrecen ajettiin läpi hurauttamalla, sillä nyt määränpäänä oli astuminen ensimmäistä kertaa varsinaisesti Balkanin alueelle.

Kansa on liikkeellä kesällä, varsinkin elokuussa, sillä väestöryhmät asuvat nykyisten valtiorajojen molemmin puolin. Unkarilaisia pakkaa Romaniaan ja päinvastoin, jonot kasvavat. On kesä ja leppoisa tuulenvire käy turbotäyteen ahdetulla raja-asemalla, miksi siis polttaa pärettään nyt, miettivät monet ja työntelivät autoaan kohti passintarkastus- ja tullialuetta. Rajavaltioihin kuulumattomia kansalaisia oli liikkeellä, muun muassa italialaisia ja saksalaisia. Vaikka raja-aseman tilanne varsinkin Romanian tarkastusasemalla vaikutti ensiksi lohduttomalta, aika kului sutjakkaasti. Romania muuten kuuluu Itä-Eurooppaan, jossa on käytössä todeksi havaittu sanonta: Asiat järjestyvät.

Valtiorajojen liikkeistä eri aikakausina saa käytännön kuvan, kun kaupungin alueen läpi kulkeekin raja. Näin myös täällä, Oradea on aivan rajan tuntumassa sijaitseva teollisuuskeskittymä ja Unkarin raja ei ole varmastikaan ollut näin lähellä aina. Raskas teollisuus leimaa Oradean tunnelmaa, ei niinkään että kaupunki olisi Dortmundin tai Düsseldorfin kaltainen tumma, tylsähkö, silti vauras. Ei, Oradean otsaan lyödyssä leimassa lukee työttömyys.

Rajaseudulta ajamme syvemmälle Romanian keskiöön, maaseudulle. Parhaat kiksit kuitenkin saadaan ennakkoasetelmasta siten, että puhutaan olevamme menossa oikeastaan Transilvaniaan. Romania on melko suuri maa, ja maaseutua riittää. Matka ei joudu todellakaan nopeasti, sitäkin rauhallisemmin lomatyyliin. Karpaattien vuoristo vastaa osittain matkanopeuden rajoituksista. Vuoristo ei ole korkeaa, mutta sitäkin laakeampaa ja jokainen korkeampi kohta selvitetään ylittämällä se. Alppitunnelit eivät kuulu täällä asiaan. Tiestö on tähänastisesta huonokuntoisinta, mutta tietöitä tehdään. EU-raha on mukana näissä tietöissä ja kun pahimmat remonttiosuudet on ohitettu, alkaakin hyväkuntoinen baana.

Yöpymispaikkana on Cluj Napoca, yksi Romanian suurimmista kaupungeista ja erityisesti opiskelijapaikkakunta. Majoitus tapahtuu tunnelmalliseen sisäpihalliseen keskustan hotelliin, joka vaikuttaa olevan ulkomaalaisturistien suosiossa. Ensimmäisenä ohjelmassa on valuuttavarannon lisääminen jälleen yhdellä uudella rahalla ja ei todellakaan millä tahansa. Romanian lei on arvossaan, saamme muun muassa puolenmiljoonan ja viidenkymmenentuhannen seteleitä sekä tuhannen lein kolikoita. Yksi lei on 100 bania, joihin emme törmänneet.

Cluj Napoca äänestettiin mukavanoloiseksi, viihtyisäksi kaupungiksi. Mukavia pieniä yksityiskohtia ovat Romanian kansallisväreihin maalatut katutolpat ja roskakorit. Keskusta-alueella esiintyy paljon vanhaa arkkitehtuuria, hienoja kirkkoja muun muassa. Entistä Itävalta-Unkaria tallustellaan, mutta patsaita on pystytetty myös lähimmän 50 vuoden aikana.

Edellinen Sivun alkuun Seuraava
 

B2K2

matkapäiväkirja

ENNEN MATKAA

JOHDANTO

MATKALLA

HELSINKI
VIRO
LATVIA
LIETTUA
PUOLA
SLOVAKIA
UNKARI
ROMANIA
BULGARIA
KREIKKA
MAKEDONIA
ALBANIA
KOSOVO
SERBIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
KROATIA
SLOVENIA
ITÄVALTA
SAKSA
HELSINKI

MATKAN JÄLKEEN

JÄLKIKIRJOITUS

 

ENGLISH SUMMARY