19.8.2002   Poiana Brasov - Brasov - Poiana Brasov

Tänään päätämme lähteä retkeilemään Postavarul -vuorelle, jonka huippu kohoaa noin kahden kilometrin korkeuteen. Majapaikkamme lähistöltä huipun luo pitäisi mennä köysirata.

Ennen vuorelle menoa toteamme yhteiskassan olevan Romanian lein suhteen huonossa tilassa, ja lähden Vesan kanssa etsimään rahanvaihtoa. Muut lupaavat hoitaa sillä aikaa aamiaistarvikkeiden oston. Meille neuvotun rahanvaihtopisteen paikalla on jonkinlainen toimisto, jossa mies kertoo ettei koko kylässä ole rahanvaihtoa, vaan rahaa vaihtaakseen pitäisi matkustaa Brasovin kaupunkiin. No voihan... pakkohan turistipaikassa on olla jonkinlainen rahanvaihtopiste. Lähistöllä on hotelli, jossa päätämme käydä kokeilemassa onneamme. Siellä on rahanvaihtopiste, mutta tyhjä ja hylätty. Meidät neuvotaan toiselle hotellille. Kävellessämme sinne kohtaamme muut porukasta ja jatkamme yhdessä matkaa. Löydämme toiselta hotellilta automaatin, mutta siitä ei saa visalla nostettua rahaa. Päätämme yrittää pärjätä jäljellä olevilla rahoilla, kunnes nostaisimme sitä illalla lisää Brasovista.

Kävellään ensin väärälle, suljetulle köysiratahissille. Oikea hissi löytyy vähän matkan päästä. Kysytään hissilipun hintaa ja toteamme rahojemme riittävän yhteen suuntaan. Päätetään mennä hissillä ylös ja tulla kävellen alas. Hieman epäilyttää Romanialaisen cocacola-mainoksin peitellyn hissikorin kestävyys. Ja kyydissä ollessamme tietenkin joku aloittaa muistelemaan Italiassa sattunutta hissiturmaa.

Ylös päästyämme parkkeeraamme hyvälle paikalle nauttimaan aamiaisesta ja kauniista maisemista. On todella hieno tunnelma. Hiljaisessa ympäristössä kuuluu ainoastaan alhaalla näkyvien vuorilehmien kellojen kalkatus. Olemme pilvien tasolla. Välillä joku pilvi pyyhältää ohitsemme tai huomaamme yhtäkkiä olevamme hetken pilven sisällä.

Aamiaisen nautittuamme lähdemme kävelemään aivan huipulle. Se onnistuukin melko vaivattomasti tätä tarkoitusta varten rakennettua "kiviröykkiöpolkua" pitkin. Huipulla on muitakin retkeilijöitä. Ja digikamera taas laulaa. Osa meistä käy tutkailemassa maisemia aidatun alueen ulkopuolella. Laurin meno aidan ulkopuolella huvittaa. Hänellä on kädessään muovikassi, jossa on meidän aamiaisjätteet, roskia lähti viemään…

Vuorelta alaspäin kävely sujuu melko mukavasti ruohikkoista laskettelurinnettä pitkin. Rinne on kuitenkin niin jyrkkä, että jalkoja säästääkseen joutuu kävelemään rinnettä laidasta laitaan, osa kokeilee alaspäin menoa myös kuperkeikkoja tehden. Ohitamme vuorilehmät ja jossain näkyy vilahtavan kilipukkikin.

Alas päästyämme käymme hotellilla suihkussa, vaihdamme vaatteet ja käytämme viimeiset rahamme bussilippuihin Brasoviin. Bussimatka onkin hauska. Poiana Brasov sijaitsee nimittäin korkealla ja tie sieltä Brasoviin on mutkainen ja kapea. Bussikuski vielä kaiken lisäksi vaikuttaa yrittävän henkilökohtaista matka-aikaennätystä. Huh!

Brasov on Transylvanian pääkaupunki. Se on hieno keskiaikainen kaupunki ja mukavan kokoinen. Keskustassa on kävelykatu, jonka toisessa päässä kohoaa uljaana uuden nimen vuonna 1689 sattuneesta tulipalosta saanut Musta Kirkko. Se on upea ja vaikuttava vanha goottityylinen kirkko. Harmiksemme kirkon ovet ovat jo kiinni, joten ihastelemme sitä vain ulkopuolelta. Saamme rahaa vihdoin automaatista ja menemme syömään. Toteamme Silva-merkkisen paikallisen oluen erinomaiseksi ja jatkamme iltaa nettibaarissa. Paikallisbussilla pääsemme taas takaisin Poiana Brasoviin, jossa vielä hetken istumme iltaa.

B2K2

matkapäiväkirja

ENNEN MATKAA

JOHDANTO

MATKALLA

HELSINKI
VIRO
LATVIA
LIETTUA
PUOLA
SLOVAKIA
UNKARI
ROMANIA
BULGARIA
KREIKKA
MAKEDONIA
ALBANIA
KOSOVO
SERBIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
KROATIA
SLOVENIA
ITÄVALTA
SAKSA
HELSINKI

MATKAN JÄLKEEN

JÄLKIKIRJOITUS

ENGLISH SUMMARY