Edellinen ETUSIVULLE Seuraava

22.8.2002   Veliko Tarnovo - Neos Marmaras

Tarkoituksena oli niellä kilometrejä oikein urakalla, joten olimme liikkeellä jo aamuseitsemältä. Matka sujui ripeästi pitkin hiljaisia bulgarialaisia maanteitä kohti Sofiaa. Pääkaupungin lähellä oli jopa pätkä saksalaistyylistä moottoritietä, harvinaista Balkanilla. Sofia ohitettiin kehätietä pitkin. Kehätie oli toista luokkaa kuin Bukarestissa, mutta silti opastus Kreikkaan menevälle valtatielle oli hoidettu perinteisellä "kysy paikallisilta" -järjestelmällä.

Viimeisten Bulgarian rahojen tuhlaaminen tienvarren palveluihin osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Yritimme parhaamme syömällä megahampurilaiset huoltoasemalla tien varressa. Caravelle osoitti pientä yhteistyöhaluttomuutta kadottamalla tyhjäkäyntinsä. Ajoittainen temppuilu jatkui Suomeen saakka.

Loppuiltapäivästä oltiin sitten odotetulla kotirajalla. Bulgarian puolella oli edessä vielä sakonmaksu, kuusi euroa tuli lopulta hintaa edellisen päivän ylinopeudelle. Vaihtorahatkin tulivat pienen kyselyn jälkeen euroina. Näin ne asiat hoituu.

Kreikan puolella oltiin taas kuin kotonamme tutun tähtilipun hulmutessa salossa. Kaikki asiat olivat näin pitkään ulkomailla oltuamme EU- tai euro-jotain. EU-baanaa kelpasi huristella vuoristoisissa maisemissa ja välillä pikkukylissä eksyen. Kerran jouduimme jopa lähes hankaluuksiin erehdyttyämme kysymään tietä parilta euromummolta, jotka osoittautuivat puhekoneiksi, joista irtaantuminen oli lähes mahdotonta.

Vuorten ylittäminen tarjosi taas haastetta autolle ja maisemia matkustajille. Virkistävä vesi siinteli silmissä, ja autossa lanseerattiin kilpailu siitä kuka näkee meren ensimmäisenä. Kuskilta evättiin osallistuminen, koska jyrkänteen reunalla ajaminen herätti matkustajissa muutenkin tarpeeksi stressiä. Oli parasta keskittyä vain virheettömään ajosuoritukseen. Meren rantaan viimein päästyämme ei ollut niin kiire, etteikö oltaisi laitettu ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan autoa parkkiin ja juostu kilpaa veteen aitoon feon-tyyliin. Uiminen maittoi, voi tätä elämää.

Normaaliin tapaan saavuimme Sithonian pääkaupunkiin Neos Marmarakseen sen verran myöhään, että saimme haeskella majapaikkamme pimeässä. Laitoimme auton parkkiin kadun varteen ja hajaannuimme tiedustelemaan hotellivaihtoehtoja. Auton yläpuolella oli perhe istumassa iltaa parvekkeella, ja selvisi, että heillä olisi huoneistoja vuokrattavana ihan keskustassa. Keittiö-makuuhuoneyhdistelmät terassilla merinäkymin kelpasivat meille. Hinta ei ollut kova, mutta innostuksemme oli. Suomeen saakka piti puhelimitse tiedottaa reissun kaukaisimpaan pisteeseen ja puoliväliin pääsemisestä.

Hedonistiseen turismiin kuuluu mennä meren päälle rakennetulle terassille nauttimaan kalliita drinkkejä. Hauskaa oli erityisesti ennen laskun maksua. Oli kovaa huomata palanneensa euroalueelle Balkanin edullisten hintojen jälkeen. Leppeä lämmin yö ja grillattu feta ravintolan yläkerran näköalaterassilla saivat kuitenkin valuutan palamisen tuntumaan mitättömältä sivuseikalta. Jatkot olivat omalla terassilla, jossa vielä yllytimme toisemme maistamaan bulgarialaisesta puolen euron pilaantuneesta sukkamehupunaviinistä tehtyä calimuchoa.

Edellinen Sivun alkuun Seuraava
 

B2K2

matkapäiväkirja

ENNEN MATKAA

JOHDANTO

MATKALLA

HELSINKI
VIRO
LATVIA
LIETTUA
PUOLA
SLOVAKIA
UNKARI
ROMANIA
BULGARIA
KREIKKA
MAKEDONIA
ALBANIA
KOSOVO
SERBIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
KROATIA
SLOVENIA
ITÄVALTA
SAKSA
HELSINKI

MATKAN JÄLKEEN

JÄLKIKIRJOITUS

 

ENGLISH SUMMARY