Edellinen ETUSIVULLE Seuraava

24.8.2002   Neos Marmaras - Sithoniaa ympäri - Neos Marmaras

Aikaisemmat spekulaatiot skoottereiden vuokraamisesta jäivät Volkswagenin vetovoiman edessä. Neos Marmaraksen värivalot ja turisteja huijaavat kauppiaat oli koettu, mutta monta kilometriä Sithonian kuvankaunista rannikkoa siinteli mielessä, täynnä uimapaikkoja ja edullisia fetaa tarjoavia pikkuravintoloita.

Emme olleet ainoita Sithonian kiertoajelijoita, sillä pitkin päivää pieni ryhmä saksalaisia ohitti meidät hopeisessa vuokra-Peugeotissaan. Outoa oli, että he pystyivät mitenkään jäämään meistä jälkeen, sillä Volkswagen ei ollut järin nopea ja reittikin vei käytännössä uimarannalta toiselle. Saksalaisten ansiosta koko ryhmästä saatiin kuitenkin kaunis maisemakuva.

Sithonian niemimaan pääelinkeino ei jäänyt epäselväksi rantateitä pitkin ajellessa. Kyltit osoittivat mielikuvituksettomasti nimetyille leirintäalueille sekä tietysti kohti satunnaisia kalatavernoja. Uimarannoille ei ollut viittoja - ehkä koska koko rannikko oli (ainakin meidän mielestämme) laskettava yhdeksi isoksi uimarannaksi.

Maisemat eivät myöskään pettäneet. Näkymiä oli helppo luonnehtia kauniiksi, jopa valokuvauksellisiksi, mikä valokuvista ilmenee. Vähemmän houkuttelevia olivat kuitenkin jäljet turistien ja paikallistenkin suhtautumisesta luontoon. Pysähdyspaikat olivat jätteen peittämät, eikä Sithonian virkakoneisto ollut kyennyt roskia siivoamaan saati asentamaan paikalle roskalaatikoita. Matkailijoille jäi vaihtoehdoksi ottaa roskat mukaansa tai heittää ne vain maahan, ja laiskat turistit suosivat ilmeisen paljon jälkimmäistä vaihtoehtoa. Meillä oli tietenkin oma roskapussi mukana, ja tarvittaessa olisimme varmaan tuoneet roskat mukanamme Suomeen asti.

Syömässä kävimme jonkin kreikkalaisen kylän jossain kreikkalaisessa ravintolassa. Ravintola valittiin pöytäliinojen ja tuolien perusteella, naapuriravintolassa kalusto oli nimittäin tympeää ja hikeä mukavasti lisäävää muovista peruslaatua. Ruoka oli ihan hyvää, varsinkin alkupaloiksi tilatut kreikkalaiset fetanyytit tiesivät paikkansa. Myös Laurin salaatti tiesi paikkansa: paikka oli kaikkien vatsassa. Pääruokana tarjoillut täytetyt paprikat olivat mauttomia grillattuun fetaan verrattuna, mutta onneksi runsaista alkupaloista riitti myös pääruuan mausteena nautittavaksi.

Aterioinnin jälkeen oli hyvä suunnata uimaan. Pysäköimme Volkswagenin jonkin pikkukaupungin uimarannan välittömään läheisyyteen ja riensimme meren aaltoihin. Vastarannalla näkyi Mt. Athos, jolla tiesimme olevan luostariyhteiskunta. Vierailemaan Mt. Athokselle ei pääse noin vain, joten jouduimme tyytymään kaukaa katseluun.

Tällä kertaa uinnista otettiin täysi ilo irti. Kukin ilakoi tyylillään, osa kellumalla ja osa hyppäämällä takapuolelleen hietikkoon aallon juuri lyödessä. Urheilullisempaa hauskanpitoa harrastaneet pääsivät kokemaan myös erityisen nautinnon: "kilo hiekkaa uimahousuissa".

Palasimme Neos Marmarakseen ja värkkäsimme auton vähintäänkin haasteelliselle parkkipaikallemme. Suolanpoistosuihkun jälkeen siirryimme digitaalikuvien nimeämisurakan kimppuun, jota riittikin. Nukkumahetken koitettua kolmen hengen huoneessa arvottiin taas uusi nukkuja parvekkeelle ja sitten asetettiin unta palloon.

Edellinen Sivun alkuun Seuraava
 

B2K2

matkapäiväkirja

ENNEN MATKAA

JOHDANTO

MATKALLA

HELSINKI
VIRO
LATVIA
LIETTUA
PUOLA
SLOVAKIA
UNKARI
ROMANIA
BULGARIA
KREIKKA
MAKEDONIA
ALBANIA
KOSOVO
SERBIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
KROATIA
SLOVENIA
ITÄVALTA
SAKSA
HELSINKI

MATKAN JÄLKEEN

JÄLKIKIRJOITUS

 

ENGLISH SUMMARY