Edellinen ETUSIVULLE Seuraava

28.8.2002   Tirana - Durrës - Tirana - Makedonian raja

Albaniaan ei tosiaan pääse naapurimaista junalla lainkaan, mutta sisäinen junaliikenne on käytössä. Kalusto koostuu vanhoista Itävallan rautateiden matkustajavaunuista ja vanhoilta näyttävistä tšekkiläisistä, tottakai dieselkäyttöisistä raskaansarjan vetureista. Kesäkuumalla ei ole niinkään väliksi, ettei aivan kaikkia ikkunoita ole enää olemassa. Junaliikenteeseen tutustuminen jo sinänsä on kokemuksellisesti hyvin antoisaa, mutta me olimme valinneet viettävämme päivän Adrianmeren rannalla, Durrësissa.

Matkaa pääkaupungista satamakaupunkiin on 38 kilometriä ja matkustusaikaa aikataulun mukaan yksi tunti, joka myös tarkalleen kului. Jossain vaiheessa matkaa oli tuntunut siltä, että jopas on kuuma, eikö jo hellitä. Durrësissa saimme vahvistuksen, ettei aikaisemmin ollut ollut kuin hiukan lämmin. Tuskaisuutta, vedenkulutuksen maksimipiste, laiskistunut askel; näitä koettiin merenrantakaupungissa.

Toki Durrësissa on paljon nähtävää, kuten Enver Hoxhan aikakaudella ympäri maata raijatut bunkkerit. Niitä ei tarvitse etsiä, mihin vain meneekin, kyllä löytyy. Adrianmeren rannalla bunkkereita on alettu pikkuhiljaa poistaa uimarannoilta, mutta suuria betonimöykkykasoja löytyy edelleen sieltä ja täältä. Vanhaa historiaa huokuu Durrësin amfiteatteri, joka on noin 1800 vuotta vanha. Arkeologiset kaivaukset amfiteatterilla on aloitettu löytämisvuonna 1960. Kuumana päivänä uiminen piristää, mutta tällä kertaa mukaan otetut uimavarusteet jäivät kuiviksi Durrësin rantojen likaisuuden vuoksi. Näistä rannoista voi vielä tulla lomakohde, aikaa kuluu tosin vielä vuosia.

Edellinen Sivun alkuun Seuraava
 

B2K2

matkapäiväkirja

ENNEN MATKAA

JOHDANTO

MATKALLA

HELSINKI
VIRO
LATVIA
LIETTUA
PUOLA
SLOVAKIA
UNKARI
ROMANIA
BULGARIA
KREIKKA
MAKEDONIA
ALBANIA
KOSOVO
SERBIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
KROATIA
SLOVENIA
ITÄVALTA
SAKSA
HELSINKI

MATKAN JÄLKEEN

JÄLKIKIRJOITUS

 

ENGLISH SUMMARY